päätöksiä

 
 Nyt soisi jonkun palkitsevan minut ruhtinaallisesti viimeistään tänään ansaitusta maailman paras -tittelistä. Luulen nimittäin olevani maailman paras päättämättömyydessä tai maailman huonoin päätösten tekemisessä, kuinka sen nyt haluaa ilmaista. Juuri kun kuvittelin (ja niin kuvitteli miehenikin), että ollaan selvillä vesillä makuuhuoneen tapettipäätöksen suhteen niin minäpä muutin mieltäni ja päätin, ettei Lukko-tapetti sovikaan meille, koska on aivan liian romanttinen. Peruin tilaukseni, kävelin taas jälleen tapettikauppaan, sovittelimme uusia malleja seinälle, teimme uuden valinnan (edelleen aika romanttisen!) ja minä läimäytin mallikirjan kiinni ja sanoin, että nyt sen on siinä eikä meille oteta enää yhtäkään mallikirjaa. Johon mieheni sanoi kuulleensa saman ennenkin.
Kaikkea toivoa ei ehkä kuitenkaan kannata menettää, sillä sain tilattua Minean kevään haalarin. Pari viikkoa sitten tilaamaani Mini A Turen ensi talven haalarin kanssa olen tosin jahkaillut viimeiset pari päivää kysymyksen pitääkö vai eikö pitää äärellä. Enempää en teille kerro keväthaalarista (tai tapetistakaan) ennen kuin pakkaukset on heitetty roskiin ja päätös on varmasti lopullinen. 🙂
 


Jahkailu ulottui tänään koskemaan myös Minean päiväunia ja nyt meillä on menossa kokeiluyö, jonka pitäisi ratkaista koko asia. Olisi kiva kuulla, missä iässä teillä siirryttiin yksiin uniin. Viikonlopusta eteenpäin Minea on nimittäin nukkunut vain yhtiä päiväunia, mikä on saanut yöunet palaamaan takaisin hulina-asteelle. Asiaan vaikuttaa myös se, että hammashoitaja totesi viime viikolla kahden uuden poskihampaan odottavan yläikenissä puhkeamistaan, joten mene ja tiedä, mistä mikäkin johtuu. Ehkä huomenna ollaan viisaampia.

 

 

Kaiken jahkailun lomassa ehdittiin käydä Minean kanssa muskarissakin. Tänään oli ensimmäinen kerta isompien ryhmässä, johon me vaihdettiin siksi, että Minea oli pienempien ryhmässä ainoa kävelevä lapsi eikä meinannut kiinnostua köllöttelystä ja sylittelystä lainkaan. Jo yhden kerran perusteella voin todeta isompien touhun vaikuttavan paljon sopivammalta Minealle kun mukana oli omatoimisuutta, piirilaulua, tanssia ja vapaata häsellystä. Minea oli vähän kummissaan uudesta ryhmästä ja aikaisin herätystä aamusta eikä siksi jaksanut tänään keskittyä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta jo ensi kerran uskon menevän paremmin.
Huomenna arvotaan sisustusteksti uudelleen ellei ella ole siihen mennessä ilmoittautunut. Pysykää siis kuulolla!

0 Comments

  1. Susanna Tamminen maaliskuu 20, 2013

    Kaunis tunnelma! En oikein muista milloin meillä tarkasti siirryttiin yksiin päiväuniin. Lapset tuntuvat olevan niin erilaisia, tämä meidän pienin 1v9kk on nukkunut vain 30 min päikkärit jo ikuisuuden mielestäni ja aamuisinkin herää jo kuudelta, höh. Vanhempi 2v9kk taas nukkuisi kevyesti kahden tunnin päikkärit vielä ja aamuisinkin nukkuisi pitempään jos vain saisi… 😉

    Vastaa
    • Melina M maaliskuu 21, 2013

      Itsestä tuntuu, että moni lapsi on siirtynyt yhtiin uniin noin vuoden iässä, mutta tosiaan noita huimiakin yksilöllisiä eroja on. Meillä yksiin uniin siirtyminen meni mönkään ja palataankin varmaan kaksiin. 🙂

      Vastaa
  2. Anonymous maaliskuu 21, 2013

    Hei, taas niin tutun kuuloisia juttuja teillä siellä: yksi pähkäilijä ilmoittautuu täälläkin! 🙂 Meidän 1,2 vuotias nukkuu vielä pääosin kahdet päikkärit, mutta jos on tarvetta, niin joillakin kikoilla pystymme siirtämään päikkäreitä yksiin. Mutta tällöin kyllä mennään sitten tuntia aikaisemmin nukkumaan illalla eli meillä jo seitsemältä. Monet varmasti joutuvat väkisinkin siirtymään yksivuotispäivän aikaan yksiin päikkäreihin, kun lapset menevät hoitoon, jossa kaikilla täytyisi olla aika sama rytmi. Siksi on ihanaa olla vielä kotona, kun ei mitään pakkoa ole vaan voidaan mennä ihan pikkuisen mukaan. Oletko itse muuten ajatellut olla kuinka kauan vielä kotosalla?Samoin kokeiltiin juurikin tällä viikolla ekaa kertaa isompien muskaria ja se tuntui tosi kivalta: pikkuinen oli aivan innoissaan isommista, kaikkea jännää tekevistä pikkutytöistä! 🙂 Tsemppiä päätösten tekoon, terveisin Sohvi

    Vastaa
    • Melina M maaliskuu 21, 2013

      Kiva aina kuulla, kun jollain muullakin on samanoloista meininkiä. 🙂 Kokeiltiin tosiaan yhtiä päikkäreitä, kun iltaisin Minealla menoa riitti ja nukahtaminen venyi usein puoli 10. Yksillä päikkäreillä tytön sai unille jo puoli 9, mutta olisipa tosiaan voinut kokeilla vaikka vieläkin aiemmin. Eilen nukuttiin taas kahdet unet ja yö sujui normaalisti eli nukkui koko yön heräämättä. Olen vielä puolisen vuotta kotona, joten kiirettä ei meilläkään asian suhteen ole.Kiitos tsemppauksesta! 🙂

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.