kesän kukkaistyttö & maukas porkkanakakku

Meillä asuu pieni kesää ja kukkia rakastava 1-vuotias tyttö, joka on viime päivinä pitänyt hyvin huolen siitä, että meidän ympäristöstä löytyy voikukkia jatkossakin runsain määrin. Jos jossain tienpientareessa näkyy voikukan valkoinen hahtuvapallo, niin Minea käy sen nappaamassa ja puhaltelee hahtuvat ympäriinsä. Tänään äitini kanssa puistossa Minea oli saanut aikaan ketjureaktion, ja lopulta lähes koko puiston lapset olivat seisoneet rivissä puhaltelemassa voikukkia.
Iltapäivä meillä oli tänään vähän rankempi, kun kävimme lääkärillä näyttämässä Minean ihoa. Minealla on jo jonkin aikaa ollut toinen suupieli erityisen kuiva eikä kesäaurinkokaan ole saanut ihoa paranemaan. Soitin asiasta neuvolaan muutama viikko sitten ja sieltä saimme neuvoksi kokeilla vitamiineja sekä Bevita-voidetta, kun aiemmin olimme käyttäneet Bepanthenia tuloksetta. Muutosta kuivuuteen ei kuitenkaan ole juurikaan ollut, joten tänään päätin, että asiaan on saatava jokin selvyys.
Lääkärin veikkaus oli, että kyse on tavallisesta, lapsille hyvin yleisestä ihon kuivumisesta ja ärtymisestä (toivotaan, että tästä todella on kyse), mutta verikoe otettiin vielä allergioiden varalta. Täytyy sanoa, että tuo verikokeen ottaminen oli melko hirvittävä kokemus sekä Minealle että äitille, kun suonta ei meinannut löytyä ja tyttö huusi varttitunnin täyttä kurkkua. Jokainen äiti varmaan tietää tunteen, kun toivoisi voivansa kärsiä kaiken kivun ja pelon lapsensa puolesta.. Eikä tämä edes ollut mitään verrattuna lapsiin ja perheisiin, joille sairaalat ovat lähes arkipäivää.

Lääkärimatkalla käväisimme samalla kaupungilla syömässä, kun veljeni tuli eilen jälleen kyläilemään pariksi päiväksi. Sain kaupungilla pidettyä päätökseni olla ostamatta mitään ennen kunnon alennusmyyntejä (verikokeen jälkeisellä järkytyksellä oli varmaan jotain vaikutusta asiaan), vaikka mielessä pyörikin huominen ilta. 🙂 Minulla on yleensä ollut huonona tapana ostaa jotain uutta kivaa päällepantavaa, jos tiedossa on ollut iltamenoja, mutta ehkä tällä kertaa asiaan vaikutti sekin, että aiemmin tällä viikolla tilasin pienenpienen jutun Guccilta itselleni ensi syksyä ajatellen. :))
Aina veljeni käydessä meillä kyläilemässä minulla on tapana leipoa hänen lempiherkkuaan. Yleensä toiveena on mokkapalat, mutta nyt kieltäydyinkin tekemästä joka kerta samaa ja leivoin suosikkilistan seuraavaa herkkua eli porkkanaleivoksia. Tämä ohje on erityisen helppo ja käy laiskallekin leipojalle, sillä taikinan ja täytteen ainekset vain sekoitetaan keskenään ja leipomisen haastavin osio on raastaa porkkanat. 🙂 Olen aina ollut melkoinen porkkanakakkufani ja ehdottomasti parasta kakkua saa täältä Jyväskylästä Wilhelmiinan kahvilasta. Sitä on tullut monet kerrat maisteltua, ja omassa kakussa olen yrittänyt päästä yhtä kuohkeaan täytteeseen. Salaisuus taitaa piillä voin ja tomusokerin vatkaamisessa, tai ainakin niin olen saanut ihanan mehevän ja kevyen päällisen.

Porkkanakakku



Pohja:
4 kananmunaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
4 tl kanelia
3 tl vanilliinisokeria
6 dl porkkanaraastetta
100 g sulatettua voita
vettä, sokeria, sitruunamehua

Sekoita munat ja sokeri keskenään.
Lisää keskenään sekoitetut jauhot sekä sulatettu voi ja porkkanaraaste.
Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 asteessa noin 20 min.
Sivele pohjaa paistamisen jälkeen sitruuna-sokerivedellä.


Täyte:
70 g voita
4-6 dl tomusokeria
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 tl vanilliinisokeria

Sekoita pehmeä voi ja tomusokeri sähkövatkaimella.
Lisää tuorejuusto ja vanilliinisokeri.

Näissä pihakuvissa näkyy äitienpäivän aikaan Stockmannilta tilaamani Pentikin paperinarutabletit. Pihakalusteidemme pöydän päällä on lasi, jonka alle sujautin tabletit niin ettei ne pääse häviämään tuulen mukana. Miksei lasin alle voisi laittaa jotain kivaa pientä kaitaliinaakin.. Niin ja mansikat on muuten ihan omassa maassa (tai amppelissa) kasvaneita. 🙂 Vähän maistui kylläkin kitkerälle, kun joku viherpeukalo on unohtanut hoitaa kastelun. 😉 Nyt suuntaan vielä pikaisesti autolla käymään satamassa kuuntelemassa Sataman yön artisteja ja sitten unten maille. 🙂

0 Comments

  1. Rea H kesäkuu 13, 2013

    aivan ihanat ripset neidillä 🙂

    Vastaa
    • Melina / Minishow kesäkuu 14, 2013

      Hih, me monesti miehen kanssa vitsaillaan siitä kummalta noi pitkät ripset on peritty 🙂

      Vastaa
  2. Laura, 2106loves kesäkuu 13, 2013

    Ihana Minea 🙂 Meillä on tuo sama mekko 🙂

    Vastaa
  3. Emilia kesäkuu 14, 2013

    Tosi kauniita kuvia! 🙂

    Vastaa
  4. Anonymous kesäkuu 14, 2013

    Ihania juttuja <3 valloittava prinsessa!

    Vastaa
    • Anonymous kesäkuu 14, 2013

      Ihan hyvin osaan nämä hommat. -Santtu

      Vastaa
    • Melina / Minishow kesäkuu 15, 2013

      Kiitos Santtu! Ja hyvinhän se näyttää kommentointi sujuvan 😀

      Vastaa
  5. Zayra Halme kesäkuu 14, 2013

    Ihana kukkaistyttö, toivottavasti nähdään pian 🙂

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.